Päiväkirja 2003

31.12.2003

Kiitos kaikille Elviira-faneille kuluneesta vuodesta. Tämä päiväkirjaosio siirtyy historiaan, tarina jatkuu uudessa osassa. Tässä vuoden viimeinen kuva.


4.12.2003

Kävijälaskuri ylitti 70000 rajan.


22.11.2003

Sanomalehti Kaleva julkaisi kirjoituksen Pönttökamerasta ja Elviirasta. Julkaisu lisäsi sivuilla kävijöiden määrän yli kaksinkertaiseksi.


21.11.2003

Tikka on tunnistettu käpytikaksi. Kiitos kaikille vastanneille!Todennäköisesti se on naaras. Koiraalla on punainen täplä niskassa. Täplän erottuminen infrapunavalossa on kuitenkin epävarmaan.

Käpytikan kuvia löytyy esim. sivustosta The Wirtual Bird. Suoraan kuviin pääset tästä.

Myöt Googlen kuvahaulla löytyy usein lintukuvia, myös käpytikasta.


11.11.2003

Pöntössä 3 kävi tänään tikka! Se on vain kerran pikaisesti kurkistanut sisälle, ei muuta.

Lajia en osaa tunnistaa. Jos joku lukijoista tietää, olisin tiedosta kiitollinen. Tikan kokoa voi arvioida vertaamalla sitä tuossa alapuolella olevaan sinitiaiseen.

Kerro sähköpostilla. Anonyymisti voit kertoa sen Foorumissa.

Tikat ovat pesimäaikana vaaraksi pikkulinnuille. Ne voivat viedä poikasia ruuaksi omille poikasilleen. Tällainen tapaus sattui viime kesänä tässä englantilaisessa pöntössä: http://www.biggonline.co.uk/ Tikka pääsee varsinkin huonokuntoiseen pönttöön helposti sisälle, vaikka ei aukosta sinne mahtuisikaan. Se voi suurentaa suojaamatonta aukkoa, tai tehdä uuden aukon toiseen paikkaan. Tässä kuvan kaltaisessa tilanteessa tikka ylettyisi hyvin pyydystämään poikasen pöntöstä tulematta enempää sisälle. Muistakaa, että kun tikka on aukolla, pöntössä on säkkipimeää eikä poikaset osaa väistää.


10.11.2003

Kävijälaskuri ylitti 60000 rajan.


5.11.2003

Sinitiainen pistäytyi aamupäivällä pöntössä 3.

Vierailu jäi päivän ainoaksi. Kun ilmat tästä uudelleen kylmenevät, kuka tietää vaikka pääsisimme seuraamaan kahta talvehtijaa.


31.10.2003

Talitintti, joka tänään sain nimekseen Elviira, todellakin siivoaa pönttönsä joka päivä. Tässä tämän päivän tyylinäyte

Viime vuoden talvehtija Teuvo ei siivonnut. Toisaalta, silloin ei ollut puruja pohjalla. Ehkä siivoaminen ei sen vuoksi onnistunut. Tai sitten Teuvo oli vaan luonnostaan suurpiirteisempi kuin Elviira.


26.10.2003

Päiväunetkin maistuvat tintille. Lintu vietti pöntössä 11:58 - 12:30 välisen ajan, josta muutaman minuutin nukkuen.


25.10.2003

Harvinaisen aikainen ensilumi. Yöllä satoi liki 20 cm lunta ja sade jatkui vielä päivällä. Pönttö on nyt ensimmäistä talvea käytössä ja tähän asti se on selvinnyt hyvin. Tekniikka toimii ja pönttö pysyy sisältä kuivana.

Tässä muutama hiutale lentoaukossa. Muuten lumipyry ei näyttäsi menevän pönttöön sisälle.


23.10.2003

Tintti siivosi tänään talvipesäänsä kertyneet ulosteet pois. Pesä näyttä aluksi tältä:

Tässä on siivous meneillään..

...ja tässä tulos.

Viime talven talvehtija Teuvo ei tehnyt elettäkään pöntön puhtauden eteen. Toisaalta, silloin pöntössä ei ollut purua pohjalla. Nyt sitä on muutaman sentin kerros, ja se näköjään myös helpottaa puhtaanapitoa, kun ulosteet eivät tartu lattiaan kiinni. Mielenkiintoista nähdä, jatkuuko tätä siisteyttä vielä tulevinakin päivinä.

Tässä ladattavissa animoitu GIF-tiedosto tämän päiväisestä siivouksesta.. Animaatio on koostettu 23 kappaleesta minuutin välein tallennetuista kuvista.

031023_tintti_siivoo.gif - 320 x 240, 581 kt


20.10.2003

Yöpyminen on ollut nyt säännöllistä kolmena yönä peräkkäin. Tintti on käynyt pöntössä myös päivällä.

Pönttö pitää tutkia lattiasta kattoon. Harvinainen kuvakulma pönttökamerassa.

Vatsan värityksestä päätellä tämä yksilö on naaras. Talitiaisen sukupuolen erottaa rinnassa ja vatsan alla olevasta mustasta juovasta, joka koiralla on leveämpi ja ylettyy pidemmälle jalkojen väliin kuin naaraalla. Tämän linnun juova on kapea ja häipyy jossain jalkovälin kohdalla.

Katso vielä päiväkirjasta päivän 23.2.2003 kohdalta. Siinä viime talven asukki Teuvo näyttää kuinka saavutaan pönttöön. Videokameran tallennteesta napsitut pysäytyskuvat paljastavat Teuvon koiraaksi. Juova on leveä ja leviää pyrstöön päin mentäessä "kapustamaiseksi" niin kuin jotkut lintukirjat asian määrittelevät.

Älä vaan nokkaise siihen lasiin...

Talitintille tyypillinen pälyily-ilme.

Ja yöksi nukkumaan.


18.10.2003

Talitiainen yöpyi pöntössä 2.

Pöntöt 2 ja 3 huollettiin n. kuukausi sitten. Pohjalla on parin-kolmen sentin kerros purua. Pönttö 1 on vielä asentamatta takaisin paikalleen.


20.9.2003

Uusia pesintöjä ei enää myöhemmin kesällä tullut. Pönttö siivottu. Kirjosiepon pesä on varsin suurpiirteisesti rakennettu kuivista heinistä, lehdistä ja männyn kuoren hileestä. Onpa keskellä pala valkoista muoviakin. Pesä on niin hutera, että ilman pöntön antamaa tukea se ei pysyisi koossa.

Kuvassa on vertailukohtana kahden euron kolikko.

Kirjosiepon pesä on aivan erilainen kuin talitiaisen. Talitiainen käyttää sammalta ja karvoja. Kirjosiepon pesässä ei ole mitään pehmustetta. Näissä kuvissa on rinnakkain korjosiepon ja talitiaisen pesä.


10.7.2003

Loput kolme poikasta lähtivät tänään pesästä. Jonkin aikaa niitä näkyi lähialueen puissa, mutta hävisivät sitten. Ne ovat emon hoidossa vielä pesästä lähdön jälkeenkin, kunnes oppivat itse hankkimaan ruokansa.

Toinen poikanen lähti klo 10:25.

Lähtö videolla:

030710_toinen_poikanen_lahtee.wmv - 390 kt, 30 sek, 320 x 240

Tästä onnistui myös ulkopuolelta kuvattu video. Ulkokuvan tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin pöntöstä lähtevä poikanen osaa lentää. Video on kuvattu riittävän kaukaa jotta lentorata näkyisi. Tämän takia yksityiskohtia siinä ei näy, mutta lento näkyy hyvin. Poikanen todellakin osaa lentää. Ensilento ei ole mitään räpköintiä.

030710_toinen_poikanen_lahtee_ulkokuva.wmv - 257 kt, 19 sek, 320 x 240

Tässä vaiheessa kahdelle viimeiselle poikaselle tuli tarve päästä aukolle samaan aikaan kurkkimaan ulos. Kaksi hämähäkkiä seitteineen pöntön katossa, jotka vielä edellisessissä kuvissa ja videoissa näkyvät, saavan tämän räpistelyn myötä kyytiä.

030710_tungosta_aukolla.wmv - 456 kt, 35 sek, 320 x 240

Kolmas poikanen lähti n. klo 12:50.

Viimeinen poikanen ei enää pitkään ihmetellyt, vaan niin kuin videolla näemme, hyppäsi heti perään aukolle keräämään rohkeutta.

030710_kolmas_poikanen_lahtee.WMV - 177 kt, 12 sek, 320 x 240

Kolmas poikanen lähti pesästä samalla hetkellä, kun ulkokuvaa tallentavaan nauhuriin oltiin vaihtamassa kasettia, joten ulkokuvaa tästä ei saatu.

Viimeinen lähti klo 13:06.

Viimeinen nousi aukolle heti kolmannen lähdettyä eikä tullut sieltä enää alas vaan lähti ulos maailmaan.

030710_neljas_poikanen_lahtee.wmv - 84 kt, 5 sek, 320 x 240

Tästä ulkokuva osoituksena mainiosta lentotaidosta heti ensilennolla.

030710_neljas_poikanen_lahtee_ulkokuva_hi.wmv - 151 kt, 5 sek, 320 x 240

Ulkokuvaus herätti myös uusia kysymyksiä. Aamupäivän tallenteissa näkyi, miten pöntöllä kävi kaksi lintua samanaikaisesti. Ne näyttävät molemmat naarailta, vaikkakin sukupuolta on videolta vaikea varmaksi sanoa. Jos ovat naaraita, mitä ne olivat tekemässä? Toinen oli varmasti tämän pöntön "emäntä", kuka toinen oli? Vai oliko toinenkin naaras ollut mukana ruokkimassa poikasia koko ajan? Sisäkuvat eivät tätä paljasta, kaikki yksilöt ovat samannäköisiä. Toisinaanhan emo kävi tuomassa ruokaa jopa alle minuutin välein. Pystyykö yksi lintu siihen, vai onko sillä ollut apulainen? Näihin kysymyksiin emme saa vastausta. Katsokaa itse ja päätelkää mistä on kysymys.

030710_kaksi_naarasta_ulko_1.WMV - 119 kt, 7 sek, 320 x 240

030710_kaksi_naarasta_ulko_2.WMV - 74 kt, 4 sek, 320 x 240

Seuraavan pesinnän yhteydessä täytynee harrastaa enemmän kuvaamista myös pöntön ulkopuolelta tämänkaltaisten tilanteiden selvittämiseksi.

Nyt on tämän vuotinen pesintä siis onnellisesti takanapäin. Neljä poikasta oli tuloksena, yksi jäi kuoriutumatta. Se munakin katosi näkyvistä jossain vaiheessa. Edessä on pöntön puhdistus, siitä on aikanaan luvassa valokuvia tänne. Alkaa olla kesä jo niin pitkällä, että uutta pesintää ei voi kovin todennäköisenä enää pitää. Talvella sitten on taas mahdollista päästä seuraamaan talviasukasta. Ehkä useammassakin pöntössä.

Nyt toivottakaamme menestystä poikasillemme, ja syksyllä sitten hyvää matkaa Afrikkaan!


9.7.2003

Ensimmäinen poikanen lähti pesästä n. klo 12:30

Lähteminen näyttää varsin määrätietoiselta, eikä poikanen ole pudonnut vahingossa. Lähtö tallentui myös videolle. Poikanen keikkui aukolla kolmisen minuuttua ennen kuin lähti. Tästä videopätkässä on tilan säästämiseksi edítoitu pois kohdat joissa ei tapahdu mitään erityistä. Jäljellä on poikasen hyppääminen aukolle ja lähtö.

030709_ensimmainen_poikanen_lahtee.WMV - 441 kt, 34 sek, 320 x 240

Emo kuvattuna pöntön ulkopuolelta.

Emon käynti videolla. Ulkona sataa.

030709_emo_kay_pontossa_ulkokuva.WMV - 153 kt, 10 sek, 320 x 240

Koiraskin on jossain määrin yhä mukana kuviossa. Tässä se lentelee pöntön edessä. Koiras sattui kuvaan ihan vahingossa, siksi se näkyy vain vilaukselta.

030709_koiras_kay_pontolla_ulkokuva.WMV - 86 kt, 10 sek, 320 x 240

Värikamera on asetettu kuvaamaan pönttöä ulkopuolelta. Toivokaamme että että kuvaus onnistuu ja saamme lähipäivinä nähdä miltä näyttää kun poikanen lähtee pöntöstä ihka ensimmäistä kertaa lentoon.


8.7.2003

Ainakin yksi poikanen on tänään käynyt aukolla katsomassa pöntöstä ulos. Ne alkavat olla valmiita lähtemään.

Videolla koko tapahtuma. Kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten helposti poikanen pääsee aukolle. Pöntön seinien pinnan karheudella ei ole mitään merkitystä. Poikanen hyppää ja lennähtää aukolle, ei kiipeä, niin kuin joskus väitetään

030708_poikanen_aukolla.WMV - 566 kt, 45 sek, 320 x 240


6.7.2003

Poikaset ylettyvät jo kurkottamaan aukolle niin, että ruokaa tuova emo ykettyy antamaan ruuat tulematta sisälle. Se silti tulee sisälle kääntymään ja siivoamaan. Kuvat avautuvat isompana klikkaamalla.

Päivän videossa nähdään miten ruokinta tänä päivänä sujuu. Videolta ja kuvista on hyvä verrata poikasten kokoa emoon. Suurta kokoeroa ei enää ole. Poikasten värit ovat tummemmat kuin emolla, mutta keskenään samanlaiset. Poikasten sukupuolesta ei osaa sanoa mitään. Kaikki neljä näyttävät yhtä elinvoimaisilta. Pientä kokoeroa niissä on, mutta se tuskin on haitaksi asti.

030706_ruokinta.WMV - 181 kt, 13 sek, 320 x 240


3.7.2003

Ruokaa tarjolla, mutta kaikki syöjät ovat eri suunnissa.

Tänään kokeitiin myös siipiä, josta yksi poikasista antaa tyylinäytteen päivän videossa:

030703_siipien_kokeilua.WMV - 290 kt, 22 sek, 320 x 240

Illalla pöntön aukolla kävi joku toinen lintu emon ollessa poikasia ruokkimassa. Ei kurkistanut sisälle, vain jalat ja varjo näkyivät. Se saattoi olla koiras, tai sitten joku ihan muu.


2.7.2003

Emo ei enää yövy pöntössä poikasten kanssa. Jo viime yön se oli muualla. Tuli sitten pönttöön klo 3:40, vietti siellä noin tunnin nukkuen ja poikasia lämmittäen. Lähti klo 4:50 ulos aloittelemaan päivittäistä urakkaansa. Viime yö oli lämmin ja niin on tämäkin. Nytkin illalla poikaset ovat keskenään pesässä. Ne tarkenevat hyvin ilman emoa. Ja ovat jo niin kovia riehumaan, että emo varmaan saa paremmin nukuttua jossain muualla.

Poikaset liikkuvat jo pesäkupin ulkopuolellakin ja hajottavat sen vähitellen.

Nyt kun poikaset ovat yöllä pesässä ilman emoa, huomaa että nekin raapivat itseään ja puistelevat vähän väliä. Enää reilu viikko niin vapaus koittaa. Videopätkässä nähdään poikasten yöllistä liikehdintää. Pöntössä lentelee yöllä myös yllättävän runsaasti hyttysiä jotka selvästi kiusaavat poikasia. Mutta nehän eivät pimeässä näe mitään, ja hyttyset voivat operoida pimeyden turvin.

030703_poikaset_nukkuu.WMV - 246 kt, 21 sek, 320 x 240

Jäljellä oleva muna näkyy videon lopussa poikasten vasemmalla puolella.


1.7.2003

Poikaset ovat kasvaneet paljon viidessä päivässä. Niiden ääni on voimakas ja ne ovat alkaneet mylläämään pesää ihan uuteen uskoon. Emo kantaa ruokaa poikasille todella ahkeraan. Tässä syöttö menossa.

Kuoriutumisen jälkeen väiveet ovat ilmeissti vähentyneet. Joka tapauksessa emo on viime päivinä nukkunut rauhallisesti ja usein näin "pää kainalossa" niin kuin linnuilla on tapana. Aamulla työt alkavat aikaisin, ennen viittä. Toisessa kuvassa näkyy myös kuoriutumaton muna. Tänään emo ei näytä lopettavat työpäiväänsä ollenkaan, vielä puoli kahdentoista maissa se näkyy jatkavat. Ulkona on aika lämmintä, saa nähdä viettääkö emo yötään lainkaan pöntössä, vai antaako poikasten nukkua keskenään.

Kirjosiepon pesäpoikasaika on 16 vuorokautta, viitisen vuorokautta lyhyempi kuin talitiaisella. Ainakin osittain tämä selittynee juuri vuorikautisen ruokintajakson pitudeella. Talitiaisemo kävi iltaisin nukkumaan selvästi aikaisemmin kuin tämä sieppo. Poikasten voidaan odottaa lähtevän pesästä 10. - 13.7.

Tässä yksi videopätkä tältä päivältä, jossa emo käy ruokkimassa poikaset ja vie samalla kakan pois. Toisinaan se edelleen syö kakan. Varsinkin jos se on pienempi kuin tämä.

030701_ruokinta_kakkapois.WMV - 322 kt, 24 sek, 320 x 240

Kovakuoriaiset eivät kelpaa poikasille ruuaksi. Yksi sellainen käveli tänään pitkin pöntön seinää, kunnes emo nappasi sen nokkaansa ja vei ulos. Muutamat perhoset ovat samassa tilanteessa päätyneet poikasten ruuaksi.


26.6.2003

Eilen kuoriutunut neljäs poikanen näyttää jäävän viimeiseksi. Tässä naaras ruokkimassa poikasia. Neljä on yksinhuoltaja-emolle sopiva määrä, ei pitäisi tulla ongelmia.

Vielä tänään yksi muna on kuoriutumatta. Tässä siinä näkyy aavistus kesäkupin yläreunassa.

Tässä muutama kuva jotka avautuvat klikkaamalla suurempana. Poikaset näkyvät niissä paremmin kuin pönttökameran normaalikuvissa.

Siinä missä talitiainen kantoi poikasten kakat ulos pöntöstä, kirjosieppo syö ne. Myös vuorokausirytmi näillä lajeilla on aivan erilainen. Talitiainen meni aina nukkumaan jo enne yhdeksää ilallla. Tämä sieppo käy ulkona ruuanhakumatkoilla vielä iltakemmenen ja -yhdentoista välillä. Aamulla urakka alkaa taas joskus neljän paikkeilla.


24.6.2003

Päivän mittaan kuoriutui kaksi poikasta lisää. Kaksi on vielä kuoriutumatta.

Poikaset liikuvat hyvin ja emolla on ruokinta hallinnassa. Se käyttää säksättävää kutsu-ääntä tuodessaa ruokkaa. Poikaset eivät reagoi emon tuloon ennen sen ääntelyä. Poikasilla näyttää olevan ohutta untuvaa jo nyt. Tietokoneen kuvasta sitä ei näe, mutta TV:n ruudulla kuva on parempi.

Koirasta ei ole näkynyt. Se on moniavioinen. En tiedä, onko tämän naaran koiraalla muita naaraita. Koiras palaa ensimmäisen naaraansa luokse hoitamaan tämän poikuetta, muut saavat tulla toimeen omin nokkineen. Ensimmäisen poikueen valmistuttua koiras saattaa lähteä auttamaan toisen naaraan poikuetta, joka yleensä jääkin yhtä tai kahta poikasta pienemmiksi.


23.6.2003

Sfnet.harrastus.linnut -ryhmässä käydyn keskustelun perusteella näyttää todennäköiseltä, että kirjosiepon pesässä havaitut ötökät ovat väiveitä. Lisää tietoa väiveistä ja muista loisista löytyy tästä linkistä:

http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttkok.htm

Väiveistä huolimatta, tänään n. klo 18:00 kuoriutui ensimmäinen poikanen.


Poikanen näkyy viimeisessä kuvassa keskellä, munan kuoret ovat alinna. Emo ruokki poikasta jo moneen otteeseen. Se tarjosi sille jotakin kiemurtelevia matoja tai toukkia. Lentäviä hyönteisiä ne eivät olleet. Klo 23 mennessä ei vielä näkynyt muita kuoriutuneita. Kaikkia munia on haudottu yhtä pitkään, joten kuoriutumisten pitäisi tapahtua lyhyen ajan sisään. Jäämme odottamaan huomista. Tähän mennessä näyttää hyvältä.

Pääsivulta avattavaan automaattisesti päivittyvään kuvaikkunaan on tehty muutos, joka sulkee ikkunan sen oltua auki yhden tunnin ajan. Tämän jälkeen ikkunan voi halutessaan avata uudelleen. Muutos on tehty vain vähentämään palvelimen liikennettä, ei rajoittamaan kuvan katselua. Kuvaikkunat, joita kukaan ei katsele sulkeutuvat automaattisesti ja vapauttavat resursseja höydyllisempään käyttöön.


21.6.2003

Kävijälaskuri ylitti 50000 rajan.


15.6.2003

Monet lukijoista ovat jo ehtineet ihmetelläkin, miksi lintu käyttäytyy niin levottomasti yöllä. Se liikehtii paljon, raapii itseään ja kaivelee höyheniä nokallaan. Web-kameran kuvassa ei näy mitään erikoista. TV:n ruudulta katsottaessakaan ei näy mitään erikoista. Mutta kun kuvaa katsoo TV:n ruudulta videolta nopeutettuna, näkyy linnun poissa ollessa pesässä munien ympärillä pieniä liikkuvia pisteitä. Munien kokoon suhteutettuna ovat kooltaa pienempiä kuin muurahaiset, ehkä millin luokkaa tai alle. Liikkuvat kohtalaisen hitaasti, koska vaikea havaita ilman nopeutusta. Jotakin loisia? En tietä mitä ovat, mutta voivat olla emon levottumuuden syy. Päivällä lintu käyttäytyy selvästi rauhallisemmin kuin yöllä. Se jopa nukkuu välillä pää siiven alla. Hautominen kuiten jatkuu, toivottavasti ötökät eivät ole poikasille kohtalokkaita.

Pönttö oli puhdas ennen pesintää. Ötökät ovet tulleet sinne pesinnän aikana, joko pesämateriaalien mukana tai emon höyhenissä.

Rastaan pesä on edelleen autio ja sellaiseksi jää. Ei rastas enää tule siihen takaisin. Muita vieraita siellä sen sijaan näkyy käyvän harva se päivä tai yö:

Lisää kuvia (15 kpl) löydät täältä.

On aivan selvää, että pesintä olisi epäonnistunut ilman harakkaakin. Ylimääräisistä vieraista vain hiiret ovat vaarattomia, orava ja kissa olisivat tehneet saman minkä harakkakin. Yhdyskuntana pesivät räkättirastaat voivat häätää harakat, varikset, jopa kissat pesimäalueeltaan tehokkailla ulostepommeilla. Yksin pesivä mustarastas on heikoila. Vaikka voisikin tehdä kiusaa tunkeilijalle, ei pelkkä kiusanteko riitä.


12.6.2003

Kuudetta munaa ei enää tullut, joten lopullinen munaluku on viisi. Haudonta etenee. Ennustettu kuoriutuminen 23..25.6.


11.6.2003

Viides muna munittiin aamuyöllä klo 5:10 - 5:55.

Säännöllinen haudonta on nyt alkanut.


10.6.2003

Kirjosieppo vietti yön pöntössä. Neljäs muna ilmestyi pesään taas aamuyöllä klo 4:20 - 5:27.

Naaras vietti pesässä kohtalaisen paljon aikaa tänään. Näyttää kuin se aloittelisi hautomista. Munaluvuksi neljä on aika vähän, saa nähdä vieläkö munia tulee lisää haudonnan alkuvaiheessa. Talitiaiset peittivät munat huolellisesti munintavaiheen aikana pesästä pois lähtiessään. Sieppo ei edes yritä peittää niitä. Muutenkin siepon pesässä näyttää olevan selvästi vähemmän, jos ollenkaan, mitään pehmusteita. Pääasiassa kuivaa ruohoa ja lehtiä.

Rastaan pesässä ei mitään uutta. Koiras kävi kertaalleen pesällä, muuten se on autio.

"Silminnäkijähavaintojen" peusteella (Kiitos Terttu ja Merkku!) näyttää siltä, että harakka viskeli munat pesästä ulos ja jätti pois lähtiessään ainakin kolme munaa pesän reunalle, kenties jopa ehjänä. Rastas on sitten itse takaisin tullessaan kierittänyt ne johonkin, todennäköisesti vahingossa. Klapit joiden päällä pesä on, ovan vähän kallellaan siten, että munat ovat voineet päästä kierimään kuvassa katsoen vasemmalle, jolloin ne ovat voineet pudota jonnekin puiden väliin. Puupino on kesän mittaan tarkoitus siirtää sisälle, jolloin munien kohtalo ehkä lopullisesti selviää. Jos tämä teoria pitää paikkansa, ei voi kuin surkutella hätäistä rastasta. Olisi antanut munien olla siinä reunalla, ne olisi kyllä nostettu takaisin pesään.


9.6.2003

Kirjosiepon muninta etenee jo tutun kaavan mukaisesti. Naaras kävi munimassa kolmannen munan aamulla 4:40 - 5:00.

Illalla naaras tuli pönttöön klo 22:40 ja oli siellä vielä vuorokauden vaihtuessa.

Rastailla ei mene yhtä hyvin. Nämä kuvat kertovat kaiken:

Harakka ryösti pesän pesän klo 14:20. Pesän tarkastimme vähän tämän jälkeen siltä varalta, että jotain olisi vielä pelastettavissa, mutta ei ollut. Kaikki munat olivat poissa. Vain märkä läntti pesän reunalla ja pieniä kuoren palasia. Naaras istui muutamaan otteeseen tyhjässä pesässä mutta luopui siitä pian. Hautomisvaisto katkeaa kun munia ei ole. Rastaat varmaan yrittävät pesintää uudelleen, ja ehtivätkin vielä hyvin. En tiedä yrittävätkö sitä samassa pesässä vai rakentavatko uuden. Kameraohjelman liikkeentunnistus on kytketty päälle jotta nähdään, käykö pesällä vielä joku.

Moni lukijoista varmaan näki tapauksen "suorana lähetyksenä". Itse en nähnyt. Kiinnostaisi tietää mitä tapahtui kolmannessa kuvassa oleville munille. Neljännessä kuvassakin on vielä kaksi munaa. Kävikö harakka uudelleen pesällä vai mihin munat katosivat? Kerro näkemästäsi. Voit tehdä se foorumissa, jossa on jo aihetta käsittelevä viestiketju. Foorumiin pääset suoraan tästä. Halutessasi voit kirjoittaa nimimerkillä.


8.6.2003

Kirjosieppo kävi taas varhain aamullamunimassa toisen munan.

Rastaan pesästa taltioitui mainio perhepotretti, josta hyvin näkee koiraan ja naaraan värieron:


7.6.2003

Ensimmäinen muna kirjosiepon pesässä.

Naaras kävi munimassa varhain aamulla. Vihertävän sininen muna näkyy huonosti mustavalkokuvassa, mutta varmasti se muna on. Päivän mittaan naaras kävi pöntössä vielä kymmenisen kertaa, yöksi pönttö jäi tyhjilleen. Talitiainen on tässä vaiheessa asettunut pönttöön yöpymään.

Tässä vaiheessa voi yrittää arvioida pesinnän etenemistä:

Rastas jatkaa hautomista.

Koiraskin kävi muutamaan oteeseen pesällä naaraan poissa ollessa. Koiras on täysin musta ja sillä on keltainen nokka. Naaras on kauttaaltaan ruskea.

Koiras ei haudo, mutta näytti etsineen naarasta, tai sitten se vartioi pesää.

Pesän ollessa tyhjillään kävin kurkistamassa sinne. Varren päässä olevalla peilillä onnistuin näkemään VIISI, pohjaväriltään vihreää punaruskea-pilkullista munaa. Mustarastaalla on tavallisesti 3-6 munaa joita se hautoo n. 13 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä n. 14 vuorokauden ikäisinä.

Koska rastas hautoi jo 1.6. pitäisi poikasten kuoriutua ensi viikon aikana. Viimeistään perjantaina 13. päivä.

Tämä puupinossa oleva pesä on altis oravan ryöstelylle. Myös kissa saattaa mahtua kurottautumaan pesään viemään poikaset. Rastas on jo sen verran iso lintu, että se tarjoaa kissallekin kunnon vastuksen.


6.6.2003

Kirjosiepon pesä illalla.


5.6.2003

Kirjosiepon pesä tänään illalla. Vain vähän näkyvää muutosta:

Rastaskamera saatu valmiiksi ja asennetuksi. Tässä muutamia kuvia projektista.

Kamera on kiinnitettu asennusta varten vanerilevyn palaseen, jossa on myös valaisua varten 4 kpl IR-lediä.

Varren toisessa päässä on voimakas magneetti, jonka avulla asennelma on kiinnitetty puukatoksen peltikaton alapintaan. Pesää yritin kuvata, jotta selviäisi munaluku, mutta käsi ei ylettynyt tarpeeksi pitkälle. Kuvassa näkyy vain kaksi munaa.

Tässä hautova mustarastas kameran silmin:


4.6.2003

Pesä edistynyt tämän näköiseksi päivän aikana.

Naaras aloitti rakentamisen neljän nurkilla aamulla ja kävi viimeisen kerran pesässä klo 20:45.

Puupinosta löysin jokunen päivä sitten aivan sattumalta mustarastaan pesän. Hautova naaras lehahti silmieni edestä lentoon hakiessani polttopuita. Yksi ylimääräinen kamera ykköspöntön rakennusprojektin jäljiltä sattui olemaan hyllyssä ja se on nyt viritelty rastaan pesälle. Lähipäivinä jos saan kuvan viriteltyä käyttökelöpoiseksi laitan sen sivulle näkyviin. Haudonnan vaiheesta ei ole hajuakaan.


3.6.2003

Rakentaminen näyttää edistyvän nopeasti. Pöntössä käytiin jo neljältä aamulla. Suuretkin lehdet kelpaavat rakennusaineeksi.

Naaras on niin vaatimattoman värinen, ettei sitä tahdo erottaa samanväristen rakennusmateriaalien joukosta.

Rakentelu päättyi n. 19:30. Pesä jäi tähän vaiheeseen odottamaan huomista.

Pesäkuppi on jo muotoutunut. Ainakin tässä vaiheessa homma etenee huomattavasti vaudikkaammin kuin talitintillä.


2.6.2003

Vanhassa vara parempi, eli kirjosieppo aloitti pesän rakentamisen vanhaan pönttöön. Eilen se oli tyhjä ja tänään illalla materiaalia oli jo tuotu huomattava määrä sisään.

Melkoinen määrä tavaraa pönttöön on saatukin yhden päivän aikana. Tässä ensimmäisen päivän tulos.

Materiaali on pääasiassa kuivaa heinää, joukossa vähän lehtiä. Talitiainen käyttää tässä vaiheessa eniten sammalta. Koiras on myös useaan otteeseen käynyt pöntössä, vaikka se ei varsinaisesti rakennustyöhön osallistukaan. Onpahan silti hengessä mukana.

Muutenkin päivä oli koko kevään vilkkain. Sieppopariskunta kävi molemmissa uusissakin pöntöissä monta kertaa päivän mittaan.

Pöntön 3 kuva-arkistoon kertyi melkein tuhat kuvaa. Arkiston kuvien näyttämisestä huolehtiva ohjelma ei näköjään pysty näyttämään näin suurta määrää kuvia, joten kolmospöntön arkistoon ei tänään päässyt näkemään ollenkaan.

Ykköspöntön kameran kaapelin liittimestä löytyi vikaa, jonka johdosta kuvassa on olut häiriöitä jo pidemmän aikaa, jo talvella. Teippiviritys posti ongelman, ainakin toistaiseksi. Jos alkaa kiusata uudellen, vaihdan koko liittimen.


Siiry päiväkirjan osaan 1.1. - 31.5.2003.